Tarina Länsisataman Bunkkerista
20.03.2024
Historian havinaa ja nykypäivän muutosta – tarina Helsingin Länsisataman Bunkkerista
Tämä valtava rakennus on kantanut historiallista merkitystä kaupunkikuvassamme, mutta nyt sen aika on tullut päätökseen.
Lähde: Ilmiö nimeltä EKE
Rakennus, jota varten perustettiin betonitehdas
Helsingin Jätkäsaaren valtava 7-kerroksinen sataman talletusvarastoksi suunniteltu Bunkkeri on erottautunut ympäristöstään jo pelkällä massiivisuudellaan. Sataman johdon toiveena oli aikanaan rakennuttaa näyttävä monumentti – ja tässä onnistuttiin.
Pelkästään järjellä projektia oli vaikea ymmärtää, sillä varastorakennuksen ympärillä oli sen suunnitteluaikoina 1960-luvun lopulla runsaasti vapaata tilaa pinta-alaltaan laajemmalle ja siten matalammalle rakennukselle.
Miten Bunkkerin suunnittelu lähti liikkeelle?
Bertel Ekengren muistelee keväällä 2015:
”Arkkitehti Risto-Veikko Luukkonen saapui 48 vuotta sitten toimistooni ja kysyi, voinko tehdä konstruktioehdotukset seitsemänkerroksiselle rakennukselle, jossa olisi 6–7 tuhatta neliötä jokaisessa kerroksessa ja betonirunko pitkällä jännevälillä. Työskentelin kuten aina eli piirsin seuraavana yönä nykyisen rakennuksen teräsbetonirungon 4 x 4 moduulilla ja 20 x 20 pilarivälillä. Luukkonen puolestaan piirsi rakennuksen ’vaatteet’ – uljaan julkisivun nauhaikkunoineen. Sataman johtaja totesi jo kolmantena päivänä, kun projekti esiteltiin hänelle: ’tämä tehdään’.”
Jyhkeään varastorakennukseen ei tehty lainkaan ramppeja, vaan hissit, jotka siirsivät samalla kertaa suuria trukkeja ja niiden tavaralasteja. Hissejä oli yhteensä yhdeksän, joista toiset oli tarkoitettu kestämään kymmenen toiset viiden tonnin kuormia.
Talletusvarastosta tuli Eduskuntatalon eli noin 100 000 kuutiometrin kokoinen, ja se sisälsi 30 000 kuutiota betonia ja 8 500 tonnia terästä. Betonin tarve oli niin valtava, että sitä varten perustettiin väliaikainen betonitehdas. Myös betoniterästä kului siinä määrin, että konstruktöörit puhuivat kohteesta, jossa sen kulutus laskettiin kilojen sijasta tonneissa. Olihan talon välipohjien kestettävä neliötä kohden keskimäärin kahden ja puolen tonnin kuormitus, ylimmässäkin kerroksessa vielä noin kaksi tonnia.
Projektipäällikkö Juhani Brusila laski yötä päivää rakennuksen massoja, sillä niiden pienikin vähennys merkitsi suurta säästöä talon kokonaiskustannuksissa. Laskelmissa hyödynnettiin menestyksellä myös EKEn tietokoneosaamista.
Rakenteista tuli erittäin massiiviset. Niin massiiviset, että kun talletusvaraston alkuperäinen käyttötarkoitus myöhemmin päättyi – vienti- ja tuontitavaran siirryttyä kontteihin – ei rakennuksen purku tai räjäytys ollut taloudellisesti käypä vaihtoehto.
Uusiokäyttöä ei Bunkkerille löytynyt
Rakennus on ollut vuosia vajaakäytössä. Vuoden 2015 alussa Helsingin kaupunki etsi kokonaistoteutuskilpailun kautta Bunkkerille ostajaa ja uutta käyttöä.
Jo tätä aiemmin Bertel Ekengren oli kehittänyt vaihtoehtosuunnitelmat rakennuksen uudiskäytöstä. Bunkkerin rakentaminen uusiokäyttöön kuitenkin kaatui lopullisesti syksyllä 2023.
Helsingin kaupunki kertoo tiedotteessaan Bunkkerin purkutöiden alkaneen, mikä on merkkinä kaupungin muuttuvasta maisemasta ja tarpeista.
